Jouluaattoon on en\u00e4\u00e4 nelj\u00e4 y\u00f6t\u00e4. Mutta miten l\u00e4nsimainen kulttuuri m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 joulunajan ajankohdan?\u00a0<\/p>\n\n\n\n
Jeesuksen syntym\u00e4ajankohdaksi raamattu m\u00e4\u00e4rittelee kuitenkin lehtimajajuhlan ajan eli\nnykykuukausien mukaan syntym\u00e4kuukausi olisi syys-lokakuun aika. <\/p>\n\n\n\n Jeesuksen\nsyntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4\u00e4 on juhlittu jo 200-luvulta l\u00e4htien. Kristinuskon aseman \nvakauttamisen kannalta roomalaisessa yhteiskunnassa juhlan ajankohta on \nkuitenkin ollut kannattavampaa asettaa vuoden loppuun. <\/p>\n\n\n\n Keisari\nAurelius m\u00e4\u00e4r\u00e4si vuonna 274 Jeesuksen syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4ksi\nvoittamattomalle auringolle omistettu Sol Invictus -juhlan. P\u00e4iv\u00e4\non nyky\u00e4\u00e4n 25.12. P\u00e4iv\u00e4 oli suosittu juhlintap\u00e4iv\u00e4 useissa Rooman valtakunnan alaisissa kulttuureissa: <\/p>\n\n\n\n Se\nosui vanhaan roomalaiseen Saturnalia-juhlakauden loppuajankohtaan. Babyloniassa\noli Tammuksen, eli kuolleen jumalan syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4juhla joulukuun\n25. p\u00e4iv\u00e4. Samalle p\u00e4iv\u00e4lle osui my\u00f6s persialaisen jumala\nMithran juhlap\u00e4iv\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Rooman\nkeisarin eli Auringonjumalan p\u00e4iv\u00e4 ajoittuu my\u00f6s samaan\najankohtaan. T\u00e4h\u00e4n juhlaan yhdistyy talvip\u00e4iv\u00e4n seisaus joka on joulukuussa 21. p\u00e4iv\u00e4n\nkohdalla. Silloin valoisuus alkaa ja aurinko syntyy uudelleen.<\/p>\n\n\n\n Jeesuksen\n syntym\u00e4juhlaan liitettiinkin paljon samoja tapoja ja perinteit\u00e4, kuten \nrunsas ruokailukulttuuri ja lahjojen jakaminen, jotka kuuluivat jo \ntalvikauden pimeimm\u00e4n ja kylmimm\u00e4n ajanjakson juhlaperinteeseen. <\/p>\n\n\n\n Lopullinen leima ajankohdalle ly\u00f6tiin vuonna 354, kun Rooman piispa Liberius m\u00e4\u00e4r\u00e4si, ett\u00e4 Jeesuksen virallinen\nsyntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4 oli joulukuun 25. p\u00e4iv\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Nyt\n kuitenkin joulun saapuessa on hyv\u00e4 unohtaa kaiken maailman ajanlaskut \nja keskitty\u00e4 oleelliseen: Lepoon, l\u00e4mp\u00f6\u00f6n ja l\u00f6llimiseen. Rauhaisaa \njoulunaikaa kaikille toivotellen: <\/p>\n\n\n\n Hilda J\u00e4rvinen <\/p>\n\n\n\n Juttu on lyhennelm\u00e4 museonhoitaja Vesa J\u00e4rvisen p\u00e4iv\u00e4n vieras kirjoituksesta, joka on ilmestynyt It\u00e4-H\u00e4me lehdess\u00e4 19.12.2020, jota olen tytt\u00e4ren ominaisuudessa saanut olla osaty\u00f6st\u00e4m\u00e4ss\u00e4. P\u00e4\u00e4lehteen\u00e4 jutulle on teos:\u00a0Duncan, D. E. & Kinnunen, M. 1999.\u00a0Kalenteri: Ihmiskunnan historiallinen taistelu todellisen ja tarkan vuoden m\u00e4\u00e4ritt\u00e4misest\u00e4. Porvoo ; Helsinki ; Juva: WSOY.\u00a0<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Jouluaattoon on en\u00e4\u00e4 nelj\u00e4 y\u00f6t\u00e4. Mutta miten l\u00e4nsimainen kulttuuri m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 joulunajan ajankohdan?\u00a0 Kaikkihan l\u00e4htee liikkeelle kristinuskon mukaisesti Jeesuksen syntym\u00e4st\u00e4, jonka uskotaan tapahtuneen 2020 vuotta sitten l\u00e4nsimaisen ajanlaskun j\u00e4rjenjuoksulla.\u00a0\u00a0On kuitenkin ep\u00e4selv\u00e4\u00e4 […]<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":14,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"Layout":"","footnotes":""},"class_list":["entry","author-janne-haatyla","post-1761","page","type-page","status-publish"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/corpusry.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1761","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/corpusry.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/corpusry.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/corpusry.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/14"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/corpusry.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1761"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/corpusry.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1761\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1762,"href":"https:\/\/corpusry.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1761\/revisions\/1762"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/corpusry.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1761"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
Kaikkihan l\u00e4htee liikkeelle kristinuskon mukaisesti Jeesuksen syntym\u00e4st\u00e4, jonka uskotaan tapahtuneen 2020 vuotta sitten l\u00e4nsimaisen ajanlaskun j\u00e4rjenjuoksulla.\u00a0\u00a0On kuitenkin ep\u00e4selv\u00e4\u00e4 miss\u00e4 kuussa tai min\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Jeesus Nasaretilainen, latinaksi Iesus Christus, <\/em>syntyi. Eksakstia ajaankohtaa kun ei mainita raamatussa tai muissakaan aikalaisl\u00e4hteiss\u00e4.\u00a0 <\/p>\n\n\n\n