Jouluaattoon on en\u00e4\u00e4 nelj\u00e4 y\u00f6t\u00e4. Mutta miten l\u00e4nsimainen kulttuuri m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 joulunajan ajankohdan?\u00a0<\/p>\n\n\n\n
Jeesuksen syntym\u00e4ajankohdaksi raamattu m\u00e4\u00e4rittelee kuitenkin lehtimajajuhlan ajan eli\nnykykuukausien mukaan syntym\u00e4kuukausi olisi syys-lokakuun aika. <\/p>\n\n\n\n Jeesuksen\nsyntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4\u00e4 on juhlittu jo 200-luvulta l\u00e4htien. Kristinuskon aseman \nvakauttamisen kannalta roomalaisessa yhteiskunnassa juhlan ajankohta on \nkuitenkin ollut kannattavampaa asettaa vuoden loppuun. <\/p>\n\n\n\n Keisari\nAurelius m\u00e4\u00e4r\u00e4si vuonna 274 Jeesuksen syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4ksi\nvoittamattomalle auringolle omistettu Sol Invictus -juhlan. P\u00e4iv\u00e4\non nyky\u00e4\u00e4n 25.12. P\u00e4iv\u00e4 oli suosittu juhlintap\u00e4iv\u00e4 useissa Rooman valtakunnan alaisissa kulttuureissa: <\/p>\n\n\n\n Se\nosui vanhaan roomalaiseen Saturnalia-juhlakauden loppuajankohtaan. Babyloniassa\noli Tammuksen, eli kuolleen jumalan syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4juhla joulukuun\n25. p\u00e4iv\u00e4. Samalle p\u00e4iv\u00e4lle osui my\u00f6s persialaisen jumala\nMithran juhlap\u00e4iv\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Rooman\nkeisarin eli Auringonjumalan p\u00e4iv\u00e4 ajoittuu my\u00f6s samaan\najankohtaan. T\u00e4h\u00e4n juhlaan yhdistyy talvip\u00e4iv\u00e4n seisaus joka on joulukuussa 21. p\u00e4iv\u00e4n\nkohdalla. Silloin valoisuus alkaa ja aurinko syntyy uudelleen.<\/p>\n\n\n\n Jeesuksen\n syntym\u00e4juhlaan liitettiinkin paljon samoja tapoja ja perinteit\u00e4, kuten \nrunsas ruokailukulttuuri ja lahjojen jakaminen, jotka kuuluivat jo \ntalvikauden pimeimm\u00e4n ja kylmimm\u00e4n ajanjakson juhlaperinteeseen. <\/p>\n\n\n\n Lopullinen leima ajankohdalle ly\u00f6tiin vuonna 354, kun Rooman piispa Liberius m\u00e4\u00e4r\u00e4si, ett\u00e4 Jeesuksen virallinen\nsyntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4 oli joulukuun 25. p\u00e4iv\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Nyt\n kuitenkin joulun saapuessa on hyv\u00e4 unohtaa kaiken maailman ajanlaskut \nja keskitty\u00e4 oleelliseen: Lepoon, l\u00e4mp\u00f6\u00f6n ja l\u00f6llimiseen. Rauhaisaa \njoulunaikaa kaikille toivotellen: <\/p>\n\n\n\n Hilda J\u00e4rvinen <\/p>\n\n\n\n Juttu on lyhennelm\u00e4 museonhoitaja Vesa J\u00e4rvisen p\u00e4iv\u00e4n vieras kirjoituksesta, joka on ilmestynyt It\u00e4-H\u00e4me lehdess\u00e4 19.12.2020, jota olen tytt\u00e4ren ominaisuudessa saanut olla osaty\u00f6st\u00e4m\u00e4ss\u00e4. P\u00e4\u00e4lehteen\u00e4 jutulle on teos:\u00a0Duncan, D. E. & Kinnunen, M. 1999.\u00a0Kalenteri: Ihmiskunnan historiallinen taistelu todellisen ja tarkan vuoden m\u00e4\u00e4ritt\u00e4misest\u00e4. Porvoo ; Helsinki ; Juva: WSOY.\u00a0<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Jouluaattoon on en\u00e4\u00e4 nelj\u00e4 y\u00f6t\u00e4. Mutta miten l\u00e4nsimainen kulttuuri m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 joulunajan ajankohdan?\u00a0 Kaikkihan l\u00e4htee liikkeelle kristinuskon mukaisesti Jeesuksen syntym\u00e4st\u00e4, jonka uskotaan tapahtuneen 2020 vuotta sitten l\u00e4nsimaisen ajanlaskun j\u00e4rjenjuoksulla.\u00a0\u00a0On kuitenkin ep\u00e4selv\u00e4\u00e4 miss\u00e4 kuussa tai min\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Jeesus Nasaretilainen, latinaksi Iesus Christus, syntyi. Eksakstia ajaankohtaa kun ei mainita raamatussa tai muissakaan aikalaisl\u00e4hteiss\u00e4.\u00a0 Jeesuksen syntym\u00e4ajankohdaksi raamattu m\u00e4\u00e4rittelee kuitenkin…<\/p>\n","protected":false},"author":31,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","footnotes":""},"class_list":["post-1761","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/corpusry.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1761","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/corpusry.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/corpusry.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/corpusry.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/31"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/corpusry.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1761"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/corpusry.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1761\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1762,"href":"https:\/\/corpusry.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1761\/revisions\/1762"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/corpusry.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1761"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
Kaikkihan l\u00e4htee liikkeelle kristinuskon mukaisesti Jeesuksen syntym\u00e4st\u00e4, jonka uskotaan tapahtuneen 2020 vuotta sitten l\u00e4nsimaisen ajanlaskun j\u00e4rjenjuoksulla.\u00a0\u00a0On kuitenkin ep\u00e4selv\u00e4\u00e4 miss\u00e4 kuussa tai min\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Jeesus Nasaretilainen, latinaksi Iesus Christus, <\/em>syntyi. Eksakstia ajaankohtaa kun ei mainita raamatussa tai muissakaan aikalaisl\u00e4hteiss\u00e4.\u00a0 <\/p>\n\n\n\n