{"id":1945,"date":"2021-12-21T11:58:02","date_gmt":"2021-12-21T09:58:02","guid":{"rendered":"https:\/\/corpusry.fi\/?page_id=1945"},"modified":"2021-12-21T11:58:02","modified_gmt":"2021-12-21T09:58:02","slug":"21-luukku-2","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/corpusry.fi\/index.php\/21-luukku-2\/","title":{"rendered":"21. Luukku"},"content":{"rendered":"\n

Mummolle kirje<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Puuterilumi putoaa hiljaisina leijoina alas pakkasenharmaalta taivaalta. <\/p>\n\n\n\n

K\u00e4\u00e4nn\u00e4n p\u00e4\u00e4ni yl\u00f6sp\u00e4in ja tunnen, kuinka kylm\u00e4t hiutaleet laskeutuvat kasvoilleni. Ne tarraavat ripsiin ja sulavat viiruiksi poskilleni. Hengitykseni huuru nostaa taivaalle pilvi\u00e4; ne kiipe\u00e4v\u00e4t yl\u00f6s, yl\u00f6s, kaukaisiin korkeuksiin, ja muuttuvat lopulta joksikin, mit\u00e4 ei voi en\u00e4\u00e4 tavoittaa.<\/p>\n\n\n\n

Hei MUMMO meill\u00e4 on pian Jolu! isi sanoo ett\u00e4 jolupukin tuloon on viel\u00e4 monta p\u00e4v\u00e4\u00e4. Mutta min\u00e4 laskin sen ihan iste! Joluun on kaski p\u00e4v\u00e4\u00e4 ja kolme y\u00f6t\u00e4 tismalleen ja ihan jettssulleen. Isi sanoo ett\u00e4 jolupuki ei tule jos me ei olla kiltej\u00e4 siksi min\u00e4 ja pikuveli ollaan tosi kiltitsi nyt. Huomenna \u00e4iti sanoo ett\u00e4 pit\u00e4\u00e4 vieb\u00e4 pipareja naapurin mummolle kun sill\u00e4 ei ole laspenlapsia. Min\u00e4 ja \u00e4ipp\u00e4 vieb\u00e4\u00e4n ne kun pikuveli nukuu. <\/em><\/p>\n\n\n\n

Hei mummo! Jouluun on kolme p\u00e4iv\u00e4\u00e4! Min\u00e4 olen ollut tosi kiltiSti ja tapellut vaan v\u00e4h\u00e4n pikkuvelen kans. Me sanotaan sit\u00e4 nyt Pikkiskeksi! \u00c4iti ja isi osti oikean joulu kuusen meille. Se on naapurin mummon mets\u00e4st\u00e4. Siit\u00e4 l\u00e4hti jotain hajua meid\u00e4n taloon niin Pikkis alko aivastamaan. Isi vei kuusen pois ja haki autotallista muovi kuusen. Me koristeltiin se Pikkiksen kanssa. \u00c4iti vei linnuille leip\u00e4\u00e4 ulos. Meill\u00e4 on limppua ja risipuuroa joulu ruokaksi!<\/em><\/p>\n\n\n\n

Hei mummo, joulu on jo ovella! Kolme p\u00e4iv\u00e4\u00e4 viel\u00e4. Mua j\u00e4nnitt\u00e4\u00e4 ihan sikana, saadaanks me t\u00e4n\u00e4 vuonna taas vaatteita lahjaks, vai jotain muuta j\u00e4nn\u00e4\u00e4! M\u00e4 haluisin sellasen heppalinnan mit\u00e4 Mattella on, mutta salee en saa. Naapurin mummo kutoo aina villasukat mut en tajuu miten ne on pukin s\u00e4kiss\u00e4. Mulla on niit\u00e4 muutenki jo liikaa, pliis pukki tuo jotain muuta, jooko jooko jooko? Pikkis haluaa leipoo pipareita nyt niin me aletaan leipomaan. <\/em><\/p>\n\n\n\n

Hei mummo, kolme p\u00e4iv\u00e4\u00e4 jouluun! M\u00e4 tied\u00e4n nyt varmasti ettei joulupukkia ole olemassa, mutta Pikkikselle ei saa kertoa. Peltsi on tyhm\u00e4 kun meinas sanoa eilen v\u00e4lk\u00e4ll\u00e4 sille. Mua harmittaa v\u00e4h\u00e4n ett\u00e4 Lapsuuden satuaika j\u00e4\u00e4 hamaan menneisyyteem, mutta kyll\u00e4 m\u00e4 t\u00e4st\u00e4 selvi\u00e4n. Isk\u00e4 k\u00e4vi t\u00e4n\u00e4\u00e4n ajamassa naapurin mummon vanhainkotiin, kun se k\u00e4y siell\u00e4 tapaamassa sen siskoa. Ne vei mut ja Matten samassa kyydiss\u00e4 pulkkam\u00e4keen. Se haisee kaardemummolle. <\/em><\/p>\n\n\n\n

Siis se naapurin mummo, ei Matte!<\/em><\/p>\n\n\n\n

Hei mummo, <\/em><\/p>\n\n\n\n

joulu on jo kolmen p\u00e4iv\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00e4. \u00c4iti ja is\u00e4 tuli kaupasta isojen kauppakassien kanssa t\u00e4n\u00e4\u00e4n, joten ne on varmaan k\u00e4yny viimehetken ostoksilla. Mua ei en\u00e4\u00e4n oikeen kiinnosta t\u00e4\u00e4 jouluh\u00f6ss\u00f6tys, mutta on kai ihan kivaa n\u00e4hd\u00e4 Pikkis into pinkeen\u00e4 avaamassa paketteja. M\u00e4 ostin sille t\u00e4n\u00e4 vuonna Fortnite aseen ja slimej\u00e4, kun ne on joku juttu nyky\u00e4\u00e4n. \u00c4idille ja is\u00e4lle on paljon vaikeampaa ostaa mit\u00e4\u00e4n, kun niill\u00e4 on jo kaikkea. Mutta kyll\u00e4 m\u00e4 oon keksiny jotain, ja leivon pipareita viel\u00e4 ennen jouluaattoa. Naapurin mummo tulee t\u00e4n\u00e4 vuonna meille viett\u00e4m\u00e4\u00e4n joulua, kun se sen sisko kuoli syksyll\u00e4. Kivempaa viett\u00e4\u00e4 joulua porukassa, kuin istua yksin kotosalla. \u00c4idin mielest\u00e4 meid\u00e4n pit\u00e4isi k\u00e4yd\u00e4 muutenkin v\u00e4lill\u00e4 tervehtim\u00e4ss\u00e4 ja juomassa kahvia siell\u00e4. \u00c4iti on maailmanparantaja henkeen ja vereen.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Hei mummo, <\/em><\/p>\n\n\n\n

pian on taas joulu. Nyt on 21. p\u00e4iv\u00e4 joulukuuta, ja  kirjoitan t\u00e4t\u00e4 junanpenkill\u00e4 matkalla kotiin. El\u00e4m\u00e4 on ollut viime vuosina eritt\u00e4in kiireist\u00e4, joten en ole ehtinyt kirjoittaa useammin. <\/em><\/p>\n\n\n\n

On mukavaa palata perheen luokse jouluksi. Pikkis on varmaan kasvanut taas kymmeni\u00e4 senttej\u00e4, siit\u00e4 tulee is\u00e4\u00e4kin pidempi. Sill\u00e4 taitaa jo olla tytt\u00f6yst\u00e4v\u00e4, niin olen ainakin ollut lukevinani rivien v\u00e4list\u00e4. Sen Instagram -postauksissa n\u00e4kyy iloinen poika tiiviin kaveripiirin keskell\u00e4. Aika kuluu niin kamalan nopeasti…<\/em><\/p>\n\n\n\n

Is\u00e4 osti etel\u00e4st\u00e4 osakkeen, ja aikoo vied\u00e4 \u00e4idin ja Pikkiksen lomailemaan sinne joka joulu ensi vuodesta l\u00e4htien. Naapurin mummo on my\u00f6s kutsuttu mukaan; muistan, ett\u00e4 se haaveili joskus l\u00e4mpimist\u00e4 hiekkarannoista. Taidamme siis viett\u00e4\u00e4 tulevaisuudessa v\u00e4h\u00e4lumisempia ja rantapainotteisempia jouluja. En valita, sill\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Suomessa on aina niin kylm\u00e4. (Kes\u00e4ll\u00e4kin, jos ei asu jossain Lahden alapuolella.) <\/em><\/p>\n\n\n\n

Juna on kohta asemalla. Kirjoitan lis\u00e4\u00e4, kun enn\u00e4t\u00e4n.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Lumi narskuu jalkojeni alla, kun k\u00e4velen polulla. Metallinen portti narahtaa, ja suuret m\u00e4nnyt peitt\u00e4v\u00e4t osan talviharmaasta taivaasta. Orava keplottelee tiet\u00e4\u00e4n latvustosta toiseen.<\/p>\n\n\n\n

Suuntaan kulkuni ruutukaavoitettujen palstojen toiselle puolelle. Tie on melko suora, mutta kaartaa lopussa loivasti vasemmalle. Oikealle avautuu jyrkk\u00e4 rinne, jota pitkin Pikkis aikoinaan kieri aina alhaalla h\u00e4\u00e4m\u00f6tt\u00e4v\u00e4lle huoltotielle saakka. Kuin ihmeen kaupalla, onnettomuudesta selvittiin pelkill\u00e4 mustelmilla.<\/p>\n\n\n\n

Oikean rivin kohdalla alan laskea. <\/p>\n\n\n\n

Yksi, kaksi, kolme, nelj\u00e4\u2026 <\/em> Kun p\u00e4\u00e4sen viiteentoista, kumarrun. Lumi on peitt\u00e4nyt osan sammaloituneesta pinnasta, mutta tunnistan sen vaivatta. Pyyhin pahimmat hiutaleet pois rosoiselta pinnalta ja hapuilen taskuani. Kuoren kulma on rypistynyt matkan aikana, mutta saan sen silitetty\u00e4 melko suoraksi. Lumihiutaleet kimpoilevat veliinipaperin pinnasta, ja kiit\u00e4n itse\u00e4ni s\u00e4\u00e4nkest\u00e4v\u00e4st\u00e4 valinnasta. Olen raottamaisillani kuoren l\u00e4pp\u00e4\u00e4, mutta tulen toisiin ajatuksiin. <\/p>\n\n\n\n

Asetan kirjeen nojaamaan hautakive\u00e4 vasten ja nostan katseeni yl\u00f6s puiden latvojen yl\u00e4puolelle. <\/p>\n\n\n\n

Naapurin mummo nukkui t\u00e4n\u00e4 aamuna pois, kolme y\u00f6t\u00e4 ennen jouluaattoa. <\/em><\/p>\n\n\n\n

Toivon, ett\u00e4 otat sen l\u00e4mpim\u00e4sti vastaan ja toivotat tervetulleeksi, sill\u00e4 sill\u00e4 on ollut ik\u00e4v\u00e4 ik\u00e4istens\u00e4 seuraa jo kauan. Se on pit\u00e4nyt hyv\u00e4\u00e4 huolta minusta ja Pikkiksest\u00e4 <\/em>\u2013 <\/em>koko perheest\u00e4mme <\/em>\u2013<\/em> monen monituisen vuoden ajan. Se kuuli kai alunperin joltain toiselta naapuriltamme, ett\u00e4 meill\u00e4 ei ole isovanhempia. \u00c4iti ei usein puhu ik\u00e4vist\u00e4 asioista, mutta oli hyv\u00e4 ett\u00e4 se avasi silloin sanaisen arkkunsa ja esitteli meid\u00e4t kunnolla koko naapurustolle.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Naapurin mummo oli enemm\u00e4n, kuin vain \u201cnaapurin mummo” meid\u00e4n perheellemme. Se k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 adoptoi meid\u00e4t omikseen; levitti auttavan k\u00e4tens\u00e4, eik\u00e4 edes odottanut mit\u00e4\u00e4n vastineeksi. \u00c4iti piti h\u00e4nen lastenkaitsemisapuaan kultaakin kalliimpana, ja is\u00e4 arvosti mummon ruoanlaittotaitoja. Jos joku meist\u00e4 lapsista kaatui leikin tiimellyksess\u00e4, kaikki saattoivat luottaa siihen, ett\u00e4 naapurin mummolla oli laastareita ja puhdistusainetta. Paikkausoperaation lopuksi mummo aina virkkoi: \u201cEi semmosta vahinkoa, etteik\u00f6 hy\u00f6ty\u00e4kin.\u201d <\/em><\/p>\n\n\n\n

Mummo oli my\u00f6s kova kutomaan! Se antoi jokaiselle perheenj\u00e4senellemme joka joulu uudet villasukat melkein uskonnollisella tarkkuudella, ja vannoi ett\u00e4 niin kauan kuin k\u00e4det pelaa, \u201cmummo kutoo\u201d. Ly\u00f6n vaikka vetoa, ett\u00e4 kutimet viuhuvat t\u00e4ll\u00e4kin hetkell\u00e4.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Naapurin mummo osasi tehd\u00e4 maailman parasta siskonmakkarakeittoa. Sit\u00e4 saatiin aina, kun mentiin mummon luo kyl\u00e4\u00e4n juhlapyhin\u00e4. Mummon periaatteena oli, ett\u00e4 \u201censin sy\u00f6d\u00e4\u00e4n suolasta sorttia, sitten makiaa laatua\u201d. Mummon muihin bravuureihin kuuluivat mm. korvapuustit ja mustikkapiirakka. Joskus h\u00e4n saattoi vain piipahtaa oven takana ja j\u00e4tt\u00e4\u00e4 rasiallisen, sill\u00e4 h\u00e4n tiesi meid\u00e4n rakastavan h\u00e4nen ruokiaan. \u201cYlij\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4\u201d, kuului selitys.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Naapurin mummolla oli hymy, jota tuskin unohdan koskaan. Se tuntui niin suurelta ja l\u00e4mpim\u00e4lt\u00e4, ett\u00e4 mietin joskus, miten niin pienikokoiseen mummoon mahtui niin suuresti tunnetta. Mummo v\u00e4litti meist\u00e4 aidosti. <\/em><\/p>\n\n\n\n

Se oli se meid\u00e4n naapurin mummo sellainen. Katsokaa yhdess\u00e4 perheemme per\u00e4\u00e4n sielt\u00e4 jostain. Olen varma, ett\u00e4 teist\u00e4 tulee ylimm\u00e4t yst\u00e4v\u00e4t alta aikayksik\u00f6n. \u00c4iti on kertonut, ett\u00e4 sin\u00e4kin pidit kutomisesta ja kujeilusta. Mutta \u00e4l\u00e4 opeta h\u00e4nt\u00e4 nakkelemaan niskaamme m\u00e4nnynk\u00e4pyj\u00e4, jos emme jostain syyst\u00e4 osaa el\u00e4\u00e4 ihmisiksi. Yksi kolautus per. virhe riitt\u00e4\u00e4! <\/em><\/p>\n\n\n\n

\u2661:ll\u00e4 Mummolle<\/em><\/p>\n\n\n\n

– Uninen Ajattelija<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Mummolle kirje Puuterilumi putoaa hiljaisina leijoina alas pakkasenharmaalta taivaalta.  K\u00e4\u00e4nn\u00e4n p\u00e4\u00e4ni yl\u00f6sp\u00e4in ja tunnen, kuinka kylm\u00e4t hiutaleet laskeutuvat kasvoilleni. Ne tarraavat ripsiin ja sulavat viiruiksi poskilleni. Hengitykseni huuru nostaa taivaalle […]<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":19,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"Layout":"","footnotes":""},"class_list":["entry","author-snupponen","post-1945","page","type-page","status-publish"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/corpusry.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1945","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/corpusry.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/corpusry.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/corpusry.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/19"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/corpusry.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1945"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/corpusry.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1945\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1946,"href":"https:\/\/corpusry.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1945\/revisions\/1946"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/corpusry.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1945"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}