3. luukku

1. Puusta pidemmälle– Yy, kaa, koo, nee…Lohikäärme säntäsi nietosten halki. Metsänhaltija nojasi otsa kuusen karheaa runkoa vasten, ja oli sulkenut silmänsä. Koko muu metsänväki kapusi puiden koloihin ja kaivautui lumeen piiloon. Lohikäärme poukkoili puulta puulle etsien sopivaa piilopaikkaa, mutta jokainen paikka oli jo varattu.– Varattu! metsäkeiju helisi pajukosta.– Täynnä, totesi menninkäinen kivenkolosta. – Kasikasi, kasiysi…, … Jatka artikkelin 3. luukku lukemista