Jouluaattoon on enää neljä yötä. Mutta miten länsimainen kulttuuri määrittää joulunajan ajankohdan?
Kaikkihan lähtee liikkeelle kristinuskon mukaisesti Jeesuksen syntymästä, jonka uskotaan tapahtuneen 2020 vuotta sitten länsimaisen ajanlaskun järjenjuoksulla. On kuitenkin epäselvää missä kuussa tai minä päivänä Jeesus Nasaretilainen, latinaksi Iesus Christus, syntyi. Eksakstia ajaankohtaa kun ei mainita raamatussa tai muissakaan aikalaislähteissä.
Jeesuksen syntymäajankohdaksi raamattu määrittelee kuitenkin lehtimajajuhlan ajan eli nykykuukausien mukaan syntymäkuukausi olisi syys-lokakuun aika.
Jeesuksen syntymäpäivää on juhlittu jo 200-luvulta lähtien. Kristinuskon aseman vakauttamisen kannalta roomalaisessa yhteiskunnassa juhlan ajankohta on kuitenkin ollut kannattavampaa asettaa vuoden loppuun.
Keisari Aurelius määräsi vuonna 274 Jeesuksen syntymäpäiväksi voittamattomalle auringolle omistettu Sol Invictus -juhlan. Päivä on nykyään 25.12. Päivä oli suosittu juhlintapäivä useissa Rooman valtakunnan alaisissa kulttuureissa:
Se osui vanhaan roomalaiseen Saturnalia-juhlakauden loppuajankohtaan. Babyloniassa oli Tammuksen, eli kuolleen jumalan syntymäpäiväjuhla joulukuun 25. päivä. Samalle päivälle osui myös persialaisen jumala Mithran juhlapäivä.
Rooman keisarin eli Auringonjumalan päivä ajoittuu myös samaan ajankohtaan. Tähän juhlaan yhdistyy talvipäivän seisaus joka on joulukuussa 21. päivän kohdalla. Silloin valoisuus alkaa ja aurinko syntyy uudelleen.
Jeesuksen syntymäjuhlaan liitettiinkin paljon samoja tapoja ja perinteitä, kuten runsas ruokailukulttuuri ja lahjojen jakaminen, jotka kuuluivat jo talvikauden pimeimmän ja kylmimmän ajanjakson juhlaperinteeseen.
Lopullinen leima ajankohdalle lyötiin vuonna 354, kun Rooman piispa Liberius määräsi, että Jeesuksen virallinen syntymäpäivä oli joulukuun 25. päivä.
Nyt kuitenkin joulun saapuessa on hyvä unohtaa kaiken maailman ajanlaskut ja keskittyä oleelliseen: Lepoon, lämpöön ja löllimiseen. Rauhaisaa joulunaikaa kaikille toivotellen:
Hilda Järvinen
Juttu on lyhennelmä museonhoitaja Vesa Järvisen päivän vieras kirjoituksesta, joka on ilmestynyt Itä-Häme lehdessä 19.12.2020, jota olen tyttären ominaisuudessa saanut olla osatyöstämässä. Päälehteenä jutulle on teos: Duncan, D. E. & Kinnunen, M. 1999. Kalenteri: Ihmiskunnan historiallinen taistelu todellisen ja tarkan vuoden määrittämisestä. Porvoo ; Helsinki ; Juva: WSOY.