Taidehistoria ja taidekasvatus

Taidehistoria ja taidekasvatus

Päävalinnassa haetaan hakukohteeseen ”taidehistoria ja taidekasvatus”. Perus- ja aineopinnot ovat taidekasvatuksen ja taidehistorian opiskelijoille yhteiset, ja ne tarjoavat monipuolisen filosofista, taidehistoriallista sekä taiteentutkimuksellista näkökulmaa yhdistelevän perehdytyksen taidemaailmaan. Päätös toisen alan valitsemisesta tehdään viimeistään kandidaatintutkielmaa aloittaessa. Opintokokonaisuutta on mahdollista suunnata mieleisekseen jo aineopinnoista alkaen.

Molempien opintosuuntien opiskeleminen on todella suotuisaa opiskelijalle, sillä sekä taidehistoria että taidekasvatus antavat omanlaisensa ja monipuolisen näkemyksensä taidemaailmaan. Molemmat aineet tukevat hyvin toisiaan ja ovat yhdessä erottamaton osa taidemaailmaa. 

Taidehistorian ja taidekasvatuksen kandidaattiohjelma: https://opinto-opas.jyu.fi/2020/fi/tutkintoohjelma/taika2020/

Taidehistorian ja taidekasvatuksen maisteriohjelma: https://opinto-opas.jyu.fi/2020/fi/tutkintoohjelma/taima2020/

Taidehistoria

Taidehistoriassa opitaan tutkimaan ja tulkitsemaan kuvataiteita, arkkitehtuuria, taideteollisuutta sekä luonnonmaisemaa, rakennettua ympäristön ja muuta esinemaailmaa. Taidehistoria ei siis ole vain taiteen tyylikausien pänttäämistä vaan kokonaisvaltaista visuaalisen kulttuurin tarkastelua historian, taidemaailman, yleisön ja yhteiskunnan kautta. Tutkimuksen ja tulkinnan kohteena ovat teokset ja niiden tekijät, teosten aihemaailmat ja merkitykset sekä laajemmat ilmiöt.

Taidehistorian kursseilla oppii erilaisia tapoja visuaalisen kulttuurin tarkasteluun ja analysointiin, ja opinnot antavat yleiskäsityksen alan tutkimusperinteestä. Ne kuitenkin mahdollistavat sivuainevalintojen tukemana myös juuri oman mielenkiinnon kohteeseen syventymisen ja ammatillisen erikoistumisen. Taidehistorioitsijat voivat työskennellä erilaisissa työtehtävissä muun muassa kulttuuriorganisaatioissa, korkeakouluissa, järjestöissä, projekteissa tai kaupunkien kulttuuritoimissa sekä museoissa. Museoammatissa toimimiseen pätevöittävät museologian perusopinnot.

Lisätietoa laitoksen nettisivuilta: https://www.jyu.fi/hytk/fi/laitokset/mutku/oppiaineet/taidehistoria-ja-taidekasvatus/taidehistoria

Taidehistorian opiskelusta:

“Lähdin opiskelemaan taidehistoriaa, koska siinä yhdistyvät monet mielenkiintoiset rajapinnat.”
 
“Taidehistoria kiinnosti minua laajasti yleissivistävänä aineena, joka tutkii niin ihmistä kuin historiaakin taiteen kautta.”
 

Taidekasvatus

Taidekasvatuksen oppiaineessa tarkastelunkohteena on ihmisen ja taiteen välinen suhde – se, millaisia merkityksiä taiteelle eri kulttuureissa annetaan ja millaisia kokemuksia taide tekijässään tai katselijassaan herättää. Viime vuosina taidekasvatuksen kasvava kiinnostuksenkohde on ollut taiteen hyödyntäminen hyvinvointia edistävässä työssä. Opinnoissa taiteen kenttää lähestytään laajasti erilaiset taidemuodot ja visuaalinen kulttuuri huomioiden.

Opinnot antavat laajat valmiudet toimia taide- ja kulttuurialalla esimerkiksi asiantuntija-, hallinto-, suunnittelu- sekä yleisötyötehtävissä erilaisissa taidealan organisaatioissa, museoissa ja teattereissa, media-alalla tai projektimuotoisessa työssä. Peruskoulun tai lukion kuvataideopettajaksi Jyväskylän yliopiston taidekasvatuksen opinnot eivät sellaisinaan pätevöitä.

Lisätietoa laitoksen nettisivuilta: https://www.jyu.fi/hytk/fi/laitokset/mutku/oppiaineet/taidehistoria-ja-taidekasvatus/taidekasvatus

Taidekasvatuksen opiskelusta:

“Uskon, että taidekasvatuksen opinnoista karttunutta tietoa on mahdollista soveltaa työelämässä laaja-alaisesti ja monipuolisesti.”
 
“Taidekasvatus vastasi täydellisesti kiinnostukseni kohteita: taidetta tarkastellaan laajasti, kaikkien taidelajien kautta, ja ennen kaikkea suhteessa ihmiseen.”
 
“En tiennyt opiskelemaan lähtiessäni (enkä vieläkään), mitä haluan tehdä valmistumisen jälkeen, mutta taidekasvatus on siitä hieno aine, että minun ei tarvitsekaan tietää – se avaa monenlaisia ovia.”