Joulukuusi
Neulasten tuoksu, kynttilöiden tuike, koristelemisen riemu, puuparan valvominen lemmikeiltä ja perheen pienimmiltä. Ja sitten aattopäivän lahjat ja piirileikit. Taitaa kuusipuu olla massiivisin joulun symboli, joka ovesta sisään kannetaan, mikäli itse joulupukkia ei nyt lasketa. Mutta mistä on peräisin tapa havupuun koristelemiseen joulun kunniaksi?
Babyloniasta alkanut perinne puun koristelemisesta on ainakin kolmen tuhannen vuoden takainen. Tapa koristella puita jumalansa Tammuzin kunniaksi siirtyi kreikkalaisille ja edelleen roomalaisille. Roomassa se muuttui keskitalven juhlaksi, Saturnaliaksi.
Kolmesataa luvulla kristityt korvasivat Saturnalian Jeesuksen syntymäjuhlaksi. Juhlapäivät oli helppo yhdistää, koska Saturnalia-juhlaa vietettiin myös Voittamattoman auringon päivänä, jonka Valontuoja -ajatus oli yhdistettävissä Kristukseen.
Joulukuusella on myös yhteys vihreyden symboliikkaan: vihreys luo uutta kasvua ja hedelmällisyyttä. Vihreät oksat ovat olleet symbolina pimeyden taittumiselle, valon ja uuden syntymiselle ympäri maailmaa.
Roomalaiskatolinen kirkko ei omaksunut joulupuuperinnettä, koska se yhdistettiin epäjumalanpalvontaan. Joulukuusi nousikin kukoistukseensa vasta Saksassa 1500-luvulla.
Uskonpuhdistus tarvitsi joulunviettoon symbolin katolisen kirkon seimiperinteen vastineeksi. Kuusesta ei luotu palvonnan kohdetta vaan kristillinen symboli, johon voitiin liittää niin elämänpuu, enkelit, tähti kuin palmunoksien vihreys.
Suomeen joulukuusi kulkeutui vasta 1800-luvun alkupuolella, Ruotsin kautta. Täten se koreili ensimmäisenä kartanoissa, pappiloissa ja porvariskodeissa. 1800-luvun lopulla joululehtien yleistyminen, joululaulujen kuuset ja joulukortteihin ikuistetut puut toivat kuvan kaikille oikeanlaisesta joulukuusesta koristeineen. Joulukuusen tuonti kirkkoihin ja kaupunkien toreille loi kuusesta yhteisen symbolin samoin kuin kansakoulujen kuusijuhlat. Kotiemme jouluperinteeseen kuusi yleistyi vasta sata vuotta sitten.
Nykyisin koristellulla puulla, aidolla tai tehdyllä, juhlistetaan loppuvuoden aikaa erilaisista syistä, perinteestä tai maailmankatsomuksesta riippumatta. Kimaltavat pallot, olkikoristeet, heleät nauhat ja valoketjut kuusipuussa kantavat kotiin juhlan tuntua. Meillä kotona sytytetään vielä elävät kynttilät kuusen oksille isoisovanhempien perinteen mukaan. Nautitaan siis vanhojen ja uusien perinteiden täyteisestä joulunajasta.
Teksti: Hilda Järvinen