Museologian seminaari

Paneelikeskustelu Lumemenneisyys-seminaarissa keväällä 2013. Kuva: Innimari Hyvärinen

Jyväskylän yliopiston museologian opiskelijat järjestävät keväisin seminaarin, jonka tarkoituksena on koota yhteen museoalan opiskelijat ja ammattilaiset ympäri maata. Seminaareissa käsitellään museoille ajankohtaisia teemoja luentojen ja keskustelun kautta. Seminaariohjelmaan kuuluu yhteinen iltajuhla, joka on yleensä järjestetty jyväskyläläisessä museossa.

Valtakunnallisia museologian seminaareja on järjestetty Jyväskylässä vuodesta 1996 lähtien. Niiden tarkoituksena on vahvistaa museologian oppiaineen asemaa ja arvostusta museo- ja kulttuurialalla, pitää yhteyttä alan toimijoihin sekä edistää museologian opiskelijoiden työllistymismahdollisuuksia. Seminaarien ainutlaatuinen piirre on, että ne ovat opiskelijavoimin järjestettyjä. Vuoteen 2013 saakka niistä vastasi museologian ainejärjestö Diaario.

2018: Alkuperäiskansojen kulttuuriperintö ja representointi museoissa

Alkuperäiskansojen esineistöt ja aineeton kulttuuriperintö ovat keskeinen osa museoiden kokoelmia. Teemaan liittyvät monet kysymykset omistajuudesta, näyttelyiden välittämästä kuvasta ja kulttuurisesta tiedosta sekä alkuperäiskansojen osallisuudesta museotoimintaan. Myös kulttuuriympäristöihin liittyvissä kysymyksissä moniarvoisuuden ja monimerkityksisyyden huomiointi on oleellista. Jo alkuperäiskansan käsite herättää kysymyksiä – viitataanko sillä alkuperäisiin asukkaisiin ennen valtionrajojen muodostumista vai nykyiseen etniseen vähemmistöön suhteessa valtaväestöön?

Julkisessa keskustelussa kulttuurinen appropriaatio nousee ajoittain esiin ja myös museoala joutuu pohtimaan omaa asemaansa, toimintaansa ja rooliaan yhteiskunnallisena instituutiona. Seminaarin aihe on ajankohtainen sekä Suomessa että maailmalla, sillä kysymykset alkuperäiskansojen kokoelmien ja museo-objektien nykyisistä sijaintipaikoista herättävät keskustelua.

Seminaari järjestetään 19.-20.4.2018 yhteistyössä ICOM:in ja Museoalan ammattiliiton kanssa.

2017: Kiertoon, korjaukseen vai poistoon? – Onko museomaailma valmis KonMari-ajattelulle?

Suomen 100-vuotisjuhlavuonna seminaarin teemana on kulttuuriperinnön säilyttäminen. Kulttuuriperinnön säilyttäminen on perinteisesti ollut museoiden, rakennussuojelun ja arkistojen varassa. Konkreettisimmin tätä toteutetaan konservoinnin ja restauroinnin puitteissa. Seminaarin teema nousee erityisen ajankohtaiseksi, kun pohdimme tiukassa taloudellisessa tilanteessa, mitä tuleville sukupolville säilytetään ja millaisin keinoin.Mitkä ovat instituutioiden ja yksityisten tahojen toimintatapoja kulttuuriperinnön säilyttämisessä?Mikä on aineellisen ja aineettoman kulttuuriperinnön suhde? Jos objekti tuhoutuu tai poistetaan kokoelmista, kuinka sen kantamat merkitykset säilytetään?

Museologian seminaari järjestetään 20.-21.4.2017 Seminarium-rakennuksen vanhassa juhlasalissa. Seminaari järjestetään yhteistyössä ICOM:in, Suomen konservaattoriliiton ja Suomen museoliiton kanssa.

2016: Museot ja polttavat kysymykset

20. kertaa järjestettävän seminaarin kattoteema oli kansainväliset sopimukset. Maailmalla tapahtuvat aseelliset selkkaukset ja levottomuus ovat näkyneet myös Suomessa pakolaiskriisinä. Sotien runtelemilla alueilla on tapahtunut paitsi inhimillisiä tragedioita, myös tuhoutunut runsaasti kulttuurihistoriallisesti merkittävää aineistoa. Tällaisina aikoina kulttuuriperintö ja sen suojelun tarve nousevat esille. Kuinka museot vastaavat polttaviin kysymyksiin ja kuinka ne voisivat osallistua näiden aiheiden käsittelyyn näyttelyiden ja muun toiminnan kautta? Onko museoiden aika ottaa asiassa aktiivisempi ja rohkeampi rooli?

Seminaari toteutettiin yhteistyössä ICOM:n Suomen komitean ja Suomen museoliiton kanssa.

2015: Museoetiikka 2.0: Eettiset näkökulmat kulttuuriperintötyössä

Vuoden 2015 seminaari toteutettiin yhteistyössä ICOM Suomen komitean ja Suomen museoliiton kanssa. Kehyksen seminaarin puheenvuoroille loivat ICOMin julkaisemat Museotyön eettiset säännöt. Kuka saa määritellä, mikä on kulttuuriperintöä? Kenelle kulttuuriperintö kuuluu? Pitäisikö museokokoelmien olla ilman rajoituksia kaikkien saavutettavissa ja käytettävissä? Kenen historiaa esittelemme? Voidaanko tai pitääkö jostakin vaieta? Voiko museo tehdä kokoelmapoistoja? Miten kulttuuriperintöä voi laittaa esille? Museo on yhteiskunnan muisti, mutta onko yhteiskunnalla oikeus myös unohtaa? Millaista on 2000-luvun museoetiikka?

2014: Kuluttakaa kulttuuria!

Osallistava museo sekä vapaaehtoisuus ja pääsymaksuttomuus museoissa puhuttavat tämän vuoden seminaarissa. Seminaarissa käsitellään vapaaehtoistoimijoiden roolia sekä pohditaan Kulttuuriluotsi- ja museon ystävät -toimintojen mahdollisuuksia. Kulttuurikaveritoiminta auttaa madaltamaan kynnystä osallistua kulttuuritapahtumiin, mutta kuinka pitkälle museo voi toimia vapaaehtoisvoimin?
Museoiden talous on toinen kovasti keskustelua herättänyt aihe. Pohdimme, mitä vaikutusta pääsymaksuttomuudella on museoihin. Voidaanko pääsymaksutulot korvata esimerkiksi museokaupalla?

2013: Lumemenneisyys – museot virtuaalimaailmassa

Virtualisoituminen vaikuttaa väistämättä myös museoiden toimintaan ja siihen, miten tallennamme kulttuuriperintöämme. Kuinka tietotekninen kehitys muuttaa museoiden toimintaan, ja millaisia uusia näkökulmia se tuo meille? Pohdimme, kuinka uudet käytännöt sulautuvat museoiden perinteisiin ja mitä niistä yhdessä syntyy.

2012: Rakkaudesta kulttuuriperintöön – paikallismuseoiden arvo ja asema Suomessa

Kuka omistaa kulttuuriperinnön ja ketkä saavat päättää, mitä sillä tehdään? Mikä vaikutus paikallismuseoilla on alueen asukkaiden arkeen, elämään ja identiteettiin? Miten paikallismuseot kohtaavat kuntaliitokset, nykypäivän kulttuurin ja talouskasvun vaatimukset? Kuinka museoiden toimintaa voidaan kehittää vai täytyykö sitä kehittää? Muun muassa näihin kysymyksiin etsittiin ratkaisuja vuoden 2012 seminaarissa.

2011: Museot vuorovaikutuksessa

Seminaarissa pohdittiin museoiden sosiaalista roolia, millä tavoin museot ovat nykypäivänä vuoropuhelussa yhteiskunnan ja sen jäsenten kanssa aktivoiden ja vaikuttaen. Seminaarissa nostettiin esiin myös se, kuinka museot voivat lisätä vaikutuspiirissään olevan yhteisön ja yksilöiden kulttuurista hyvinvointia kurkottaessaan hankkeineen ja perustoiminnallaan kulttuurin kuluttajien pariin.

2010: Muistin huomen

Mitä museoillemme tapahtuu kun muistettavaa on entistä enemmän? Kasvaako kapasiteettimme samaa vauhtia? Asiaa käsiteltiin taloudellisen tilanteen, kokoelmien, arkiston, digitaalisen kirjaston ja kirjastolaitoksen näkökulmasta.

2009: Katastrofi – museoiden uhkakuvia

Tämän talven seminaarissa tarkastellaan, millaisten uhkakuvien kanssa museot elävät, miten museot voivat niitä ennakoida ja ennaltaehkäistä sekä mikäli pahimmat skenaariot toteutuvat, kuinka museo voi niistä selvitä.

2008: Mitä museo myy?

Seminaari käsittelee museoiden tuotteistamista ja markkinointia sekä pohtii myyvätkö kaikki museot jotain. Aihetta lähestytään museologien näkökulman, museoiden markkinoinnin käytännönesimerkkien, museokauppojen ja museoalan ulkopuolisten asiantuntijoiden näkökulmien kautta.

2007: Tutkiva museo

Seminaarin aiheena oli tutkimus museoiden tehtäväkentässä. Mitä museoiden tutkimuksella käsitetään ja miten se käytännössä niveltyy osaksi museon muuta toimintaa? Seminaarissa keskusteltiin eri akateemisten tieteenalojen mahdollisuuksista hyödyntää museoiden kokoelmia ja tietämystä.

2006:Sensuroitu – Ei sovi museoon

Sensuroitu – Ei sovi museoon – seminaarissa käsiteltiin museotyössä tapahtuvia rajanvetoja: tahallisia ja tahattomia. Aihetta käsiteltiin kokoelmien, näyttelyiden, museoiden elävöittämisen ja oheistoiminnan kannalta. Tarkastelun kohteena ovat myös sensuroinnin ja unohdusten syyt.

2005: Museologian jäljillä

Seminaarin aiheena oli museologian opetuksen nykytila ja tulevaisuus: millaisia haasteita museologian opetukselle asettavat mm. museoalaa koskeva lainsäädäntö, yliopisto-opetuksen uudistukset sekä ennen kaikkea työelämän vaatimukset.

2004: Aisti muisti

Seminaari lähestyi aisteja niin tallentamisen, näyttelyiden kuin saavutettavuudenkin kannalta muistuttaen erityisesti aistien monimuotoisuudesta.

2003: Suuret setelit

Seminaarissa käsiteltiin erilaisia museoiden rahoituksen osa-alueita: sponsorointia, EU-rahoitusta ja vapaaehtoistyötä.

2002:Valtakunnalliset museopäivät

Diaario osallistui Valtakunnallisten museopäivien järjestelyihin Jyväskylässä.

2001:Kyllä museo opettaa

Museopedagogiikkaa käsittelevä seminaari keräsi lähes 200 osallistujaa.

2000: Muikku! – museo ja valokuva

Teemana oli valokuva museoiden tallennus- ja dokumentointityön osana.

1999:Valta

Seminaarissa pohdittiin mm. museoiden valtaa menneisyyskuvan luomisessa, rahan valtaa museotoiminnassa sekä vallanjakoa museon sisällä. Osallistujamäärä oli kaikkien aikojen ennätys 250 henkeä.

1998:Urakka

Seminaari suunnattiin erityisesti opiskelijoille, joita kiinnostavat museotyön eri muodot ja työllistymismahdollisuudet.

1997:Aikakone ja verkkoaika – virtuaalisukupolven museot ja paikalliskulttuuri

Seminaari pureutui tietoyhteiskunnan museoille tuomiin haasteisiin.

1996:Museolöytöjä ja mustia aukkoja

Seminaari ravisteli museoihin ja museologeihin liittyviä stereotypioita, kuten käsitystä museoista pölyisen menneisyyden vartijoina.