 |
| Paneelikeskustelu Lumemenneisyys-seminaarissa keväällä 2013. Kuva: Innimari Hyvärinen |
Museologian seminaarin nettisivut löydät osoitteesta https://museologianseminaari.webnode.fi/
Instagramista ja Facebookista löydät Museologian seminaarin nimellä @museologianseminaari.
Jyväskylän yliopiston museologian opiskelijat järjestävät keväisin seminaarin, jonka tarkoituksena on koota yhteen museoalan opiskelijat ja ammattilaiset ympäri maata. Seminaareissa käsitellään museoille ajankohtaisia teemoja luentojen ja keskustelun kautta. Seminaariohjelmaan kuuluu yhteinen iltajuhla, joka on yleensä järjestetty jyväskyläläisessä museossa.
Valtakunnallisia museologian seminaareja on järjestetty Jyväskylässä vuodesta 1996 lähtien. Niiden tarkoituksena on vahvistaa museologian oppiaineen asemaa ja arvostusta museo- ja kulttuurialalla, pitää yhteyttä alan toimijoihin sekä edistää museologian opiskelijoiden työllistymismahdollisuuksia. Seminaarien ainutlaatuinen piirre on, että ne ovat opiskelijavoimin järjestettyjä. Vuoteen 2013 saakka niistä vastasi museologian ainejärjestö Diaario.
2023: Tulevaisuuden museota rakentamassa
Elämme muutosten aikaa ja yhteiskunnassamme myös museo elää ja kehittyy työpaikkana, millainen museo tulevia kulttuuriperintötyön ammattilaisia odottaa? Monen muun toimijan tavoin museot ja muut kulttuuriperinnön kanssa toimivat tahot joutuvat tarkastelemaan toimintatapojaan ja ottamaan toiminnassaan huomioon ajankohtaisia teemoja, kuten digitalisoituminen, taloudelliset haasteet, väestön ikääntyminen ja kestävä kehitys. Jo museorakennukset, joista suurta osaa ei ole alun perin suunniteltu museoiksi, voivat luoda työn tekemiseen haasteita, mutta toisaalta myös mahdollisuuksia museokokemuksen rakentamiseen. Väestön ikääntyminen koskettaa jokaisen työpaikan tavoin myös museoita ja alalle valmistuvia odottavat uudenlaiset haasteet muuttuvalla kulttuuriperintökentällä. Yhteiskunta pyrkii kohti vihreää siirtymää, joten museoidenkin tulee muuttaa toimintaansa ekologisemmaksi. Myös sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden huomioiminen museotyössä on tärkeää ja on varmistettava, että museot ovat helposti lähestyttäviä jokaiselle.
Puheenvuoroja pyydämme aiheista museorakennus, museo- ja kulttuuriperintötyö, kestävä kehitys, museoalan ikärakenteen muutos ja “uusi museo sukupolvi”.
Seminaari järjestetään Jyväskylän yliopistolla 20.-21.4.2023.
2022: Muodonmuutoksia
Koronapandemia on kriisi, joka uhkaa vakiintuneita toiminta- ja ajattelumallejamme niin yksilöllisellä kuin yhteiskunnallisella tasolla. Myös museoilta odottamaton tilanne sulkuineen ja rajoituksineen on edellyttänyt uusien ratkaisujen etsimistä yleisötyöhön. Toisaalta perinteinen läsnäolo on pitänyt pintansa, ja museot näyttäytyvät valovoimaisina lohdun ja elämysten tuojina myös isojen muutosten keskellä: vaikka käyntimäärät Suomen museoissa ovat poikkeusoloissa laskeneet, myös kävijäennätyksiä on raportoitu, ja Museokorttia on uusittu ahkerasti. Samalla museoinstituutio katsoo jo tulevaisuuteen, pandemian tuolle puolen, toteuttaessaan tehtäväänsä kivuliaidenkin murrosten tallentajana. Seminaarin tavoitteena on pohtia museoiden toimintaa ja yhteiskunnallista roolia poikkeusaikana.
Seminaari pidettiin verkkotapahtumana 21.-22.4.2022
2021: Elävä historia – menneisyyden elävöittämisen haasteet ja mahdollisuudet museoympäristössä
Elävää historiaa on, kun historiallisin työmenetelmien, toiminnan ja pukeutumisen kautta pyritään luomaan osallitujalle tai katsojalle mielikuva ajassa taaksepäin astumisesta. Museossa elävä historia on laaja käsite, johon liittyy monenlaista toimintaa, esimerkiksi työnäytöksiä ja työpajoja, museoteatteria, käyttökokoelman hyödyntämistä, ennalistuksia näyttelyissä ja kokeellista arkeologiaa. Historian elävoittaminen on monimuotoinen harrastus, joka myös voi olla elävää historiaa. Elävoittäjät, usein ryhminä, pyrkivät elävöittämään tietyn ajan ja paikan historiassa pukeutumisen, varusteiden ja toiminnan kautta. Museomaailmassa historian elävoittäjät ovat kasvavissa määrin läsnä esiintyjinä tapahtumissa ja mainonnassa.
Seminaari järjestettiin verkkotapahtumana 22.-23.4.2021
2019: Ihminen edellä – nykyteknologia museoiden saavutettavuudessa ja elämyksessä
Vuoden 2019 museologian seminaarin aihe on ajankohtainen, sillä teknologiaa on ryhdytty viime vuosien aikana yhä enemmän ottamaan osaksi museoita ja näyttelyitä niin suomessa kuin ulkomaillakin. Teknologialla on monia positiivisia piirteitä mm. museoiden saavutettavuuden kannalta ja näyttelyiden monipuolistajana, mutta toisaalta voiko teknologiaa olla liikaa? Seminaarissa haluaisimme tuoda esiin teknologian hyviä sekä huonoja puolia. Seminaarin pääpaino asettuu erityisesti yleisötyölle, jota haluamme lähestyä nimenomaan ihmisen kannalta: miten teknologiaa ja esimerkiksi sosiaalista mediaa voidaan hyödyntää museon saavutettavuuden sekä elämysten tuottamisen kannalta? Ottaen huomioon, että museoiden tulisi olla kaikkien saavutettavissa. Saavutettavuudella tarkoitamme sitä, miten asiakkaiden erilaiset tarpeet otetaan huomioon museossa ja museokäynnin kaikissa vaiheissa, mutta myös sitä, miten teknologian avulla asiakkaat saadaan tietoisemmiksi museoista sekä niiden toiminnasta – eli miten teknologian avulla asiakkaat saadaan löytämään tiensä museoon.
Teknologian avulla pystytään jo monessa museossa takaamaan liikuntarajoitteisille vaivaton liikkuminen museon tiloissa, mutta seminaarissa on tarkoitus keskittyä saavutettavuuteen sosiaalisen median ja esimerkiksi verkkoon tuotujen kokoelmien ja virtuaalinäyttelyiden kautta. Meitä kiinnostaa esimerkiksi mitkä ovat verkkokokoelmien todelliset vaikutukset museoiden näkyvyyden ja saavutettavuuden kannalta.
Teknologialla on huomattava vaikutus myös kävijöiden museokokemukseen. Teknologia tarjoaa jo useissa kohteissa uusia, mielenkiintoisia ja laajempia mahdollisuuksia luoda tietoa näyttelyn teemasta, varsinkin nykynuorille, jotka ovat kasvaneet teknologian keskellä. Kun teknologia yhä enemmän on läsnä museoissa, olisi hyvä pohtia myös teknologian todellista roolia museoiden näyttelytoiminnassa ja sitä, miten taataan, ettei teknologia hukuta itse näyttelyä ja sen sanomaa alleen.
Seminaari järjestetään 25.-26.4.2019.
2018: Alkuperäiskansojen kulttuuriperintö ja representointi museoissa
Alkuperäiskansojen esineistöt ja aineeton kulttuuriperintö ovat keskeinen osa museoiden kokoelmia. Teemaan liittyvät monet kysymykset omistajuudesta, näyttelyiden välittämästä kuvasta ja kulttuurisesta tiedosta sekä alkuperäiskansojen osallisuudesta museotoimintaan. Myös kulttuuriympäristöihin liittyvissä kysymyksissä moniarvoisuuden ja monimerkityksisyyden huomiointi on oleellista. Jo alkuperäiskansan käsite herättää kysymyksiä – viitataanko sillä alkuperäisiin asukkaisiin ennen valtionrajojen muodostumista vai nykyiseen etniseen vähemmistöön suhteessa valtaväestöön?
Julkisessa keskustelussa kulttuurinen appropriaatio nousee ajoittain esiin ja myös museoala joutuu pohtimaan omaa asemaansa, toimintaansa ja rooliaan yhteiskunnallisena instituutiona. Seminaarin aihe on ajankohtainen sekä Suomessa että maailmalla, sillä kysymykset alkuperäiskansojen kokoelmien ja museo-objektien nykyisistä sijaintipaikoista herättävät keskustelua.
Seminaari järjestetään 19.-20.4.2018 yhteistyössä ICOM:in ja Museoalan ammattiliiton kanssa.
2017: Kiertoon, korjaukseen vai poistoon? – Onko museomaailma valmis KonMari-ajattelulle?
Suomen 100-vuotisjuhlavuonna seminaarin teemana on kulttuuriperinnön säilyttäminen. Kulttuuriperinnön säilyttäminen on perinteisesti ollut museoiden, rakennussuojelun ja arkistojen varassa. Konkreettisimmin tätä toteutetaan konservoinnin ja restauroinnin puitteissa. Seminaarin teema nousee erityisen ajankohtaiseksi, kun pohdimme tiukassa taloudellisessa tilanteessa, mitä tuleville sukupolville säilytetään ja millaisin keinoin.Mitkä ovat instituutioiden ja yksityisten tahojen toimintatapoja kulttuuriperinnön säilyttämisessä?Mikä on aineellisen ja aineettoman kulttuuriperinnön suhde? Jos objekti tuhoutuu tai poistetaan kokoelmista, kuinka sen kantamat merkitykset säilytetään?
Museologian seminaari järjestetään 20.-21.4.2017 Seminarium-rakennuksen vanhassa juhlasalissa. Seminaari järjestetään yhteistyössä ICOM:in, Suomen konservaattoriliiton ja Suomen museoliiton kanssa.
2016: Museot ja polttavat kysymykset
20. kertaa järjestettävän seminaarin kattoteema oli kansainväliset sopimukset. Maailmalla tapahtuvat aseelliset selkkaukset ja levottomuus ovat näkyneet myös Suomessa pakolaiskriisinä. Sotien runtelemilla alueilla on tapahtunut paitsi inhimillisiä tragedioita, myös tuhoutunut runsaasti kulttuurihistoriallisesti merkittävää aineistoa. Tällaisina aikoina kulttuuriperintö ja sen suojelun tarve nousevat esille. Kuinka museot vastaavat polttaviin kysymyksiin ja kuinka ne voisivat osallistua näiden aiheiden käsittelyyn näyttelyiden ja muun toiminnan kautta? Onko museoiden aika ottaa asiassa aktiivisempi ja rohkeampi rooli?
Seminaari toteutettiin yhteistyössä ICOM:n Suomen komitean ja Suomen museoliiton kanssa.
2015: Museoetiikka 2.0: Eettiset näkökulmat kulttuuriperintötyössä
Vuoden 2015 seminaari toteutettiin yhteistyössä ICOM Suomen komitean ja Suomen museoliiton kanssa. Kehyksen seminaarin puheenvuoroille loivat ICOMin julkaisemat Museotyön eettiset säännöt. Kuka saa määritellä, mikä on kulttuuriperintöä? Kenelle kulttuuriperintö kuuluu? Pitäisikö museokokoelmien olla ilman rajoituksia kaikkien saavutettavissa ja käytettävissä? Kenen historiaa esittelemme? Voidaanko tai pitääkö jostakin vaieta? Voiko museo tehdä kokoelmapoistoja? Miten kulttuuriperintöä voi laittaa esille? Museo on yhteiskunnan muisti, mutta onko yhteiskunnalla oikeus myös unohtaa? Millaista on 2000-luvun museoetiikka?
2014: Kuluttakaa kulttuuria!
Osallistava museo sekä vapaaehtoisuus ja pääsymaksuttomuus museoissa puhuttavat tämän vuoden seminaarissa. Seminaarissa käsitellään vapaaehtoistoimijoiden roolia sekä pohditaan Kulttuuriluotsi- ja museon ystävät -toimintojen mahdollisuuksia. Kulttuurikaveritoiminta auttaa madaltamaan kynnystä osallistua kulttuuritapahtumiin, mutta kuinka pitkälle museo voi toimia vapaaehtoisvoimin?
Museoiden talous on toinen kovasti keskustelua herättänyt aihe. Pohdimme, mitä vaikutusta pääsymaksuttomuudella on museoihin. Voidaanko pääsymaksutulot korvata esimerkiksi museokaupalla?
2013: Lumemenneisyys – museot virtuaalimaailmassa
Virtualisoituminen vaikuttaa väistämättä myös museoiden toimintaan ja siihen, miten tallennamme kulttuuriperintöämme. Kuinka tietotekninen kehitys muuttaa museoiden toimintaan, ja millaisia uusia näkökulmia se tuo meille? Pohdimme, kuinka uudet käytännöt sulautuvat museoiden perinteisiin ja mitä niistä yhdessä syntyy.
2012: Rakkaudesta kulttuuriperintöön – paikallismuseoiden arvo ja asema Suomessa
Kuka omistaa kulttuuriperinnön ja ketkä saavat päättää, mitä sillä tehdään? Mikä vaikutus paikallismuseoilla on alueen asukkaiden arkeen, elämään ja identiteettiin? Miten paikallismuseot kohtaavat kuntaliitokset, nykypäivän kulttuurin ja talouskasvun vaatimukset? Kuinka museoiden toimintaa voidaan kehittää vai täytyykö sitä kehittää? Muun muassa näihin kysymyksiin etsittiin ratkaisuja vuoden 2012 seminaarissa.
2011: Museot vuorovaikutuksessa
Seminaarissa pohdittiin museoiden sosiaalista roolia, millä tavoin museot ovat nykypäivänä vuoropuhelussa yhteiskunnan ja sen jäsenten kanssa aktivoiden ja vaikuttaen. Seminaarissa nostettiin esiin myös se, kuinka museot voivat lisätä vaikutuspiirissään olevan yhteisön ja yksilöiden kulttuurista hyvinvointia kurkottaessaan hankkeineen ja perustoiminnallaan kulttuurin kuluttajien pariin.
2010: Muistin huomen
Mitä museoillemme tapahtuu kun muistettavaa on entistä enemmän? Kasvaako kapasiteettimme samaa vauhtia? Asiaa käsiteltiin taloudellisen tilanteen, kokoelmien, arkiston, digitaalisen kirjaston ja kirjastolaitoksen näkökulmasta.
2009: Katastrofi – museoiden uhkakuvia
Tämän talven seminaarissa tarkastellaan, millaisten uhkakuvien kanssa museot elävät, miten museot voivat niitä ennakoida ja ennaltaehkäistä sekä mikäli pahimmat skenaariot toteutuvat, kuinka museo voi niistä selvitä.
2008: Mitä museo myy?
Seminaari käsittelee museoiden tuotteistamista ja markkinointia sekä pohtii myyvätkö kaikki museot jotain. Aihetta lähestytään museologien näkökulman, museoiden markkinoinnin käytännönesimerkkien, museokauppojen ja museoalan ulkopuolisten asiantuntijoiden näkökulmien kautta.
2007: Tutkiva museo
Seminaarin aiheena oli tutkimus museoiden tehtäväkentässä. Mitä museoiden tutkimuksella käsitetään ja miten se käytännössä niveltyy osaksi museon muuta toimintaa? Seminaarissa keskusteltiin eri akateemisten tieteenalojen mahdollisuuksista hyödyntää museoiden kokoelmia ja tietämystä.
2006:Sensuroitu – Ei sovi museoon
Sensuroitu – Ei sovi museoon – seminaarissa käsiteltiin museotyössä tapahtuvia rajanvetoja: tahallisia ja tahattomia. Aihetta käsiteltiin kokoelmien, näyttelyiden, museoiden elävöittämisen ja oheistoiminnan kannalta. Tarkastelun kohteena ovat myös sensuroinnin ja unohdusten syyt.
2005: Museologian jäljillä
Seminaarin aiheena oli museologian opetuksen nykytila ja tulevaisuus: millaisia haasteita museologian opetukselle asettavat mm. museoalaa koskeva lainsäädäntö, yliopisto-opetuksen uudistukset sekä ennen kaikkea työelämän vaatimukset.
2004: Aisti muisti
Seminaari lähestyi aisteja niin tallentamisen, näyttelyiden kuin saavutettavuudenkin kannalta muistuttaen erityisesti aistien monimuotoisuudesta.
2003: Suuret setelit
Seminaarissa käsiteltiin erilaisia museoiden rahoituksen osa-alueita: sponsorointia, EU-rahoitusta ja vapaaehtoistyötä.
2002:Valtakunnalliset museopäivät
Diaario osallistui Valtakunnallisten museopäivien järjestelyihin Jyväskylässä.
2001:Kyllä museo opettaa
Museopedagogiikkaa käsittelevä seminaari keräsi lähes 200 osallistujaa.
2000: Muikku! – museo ja valokuva
Teemana oli valokuva museoiden tallennus- ja dokumentointityön osana.
1999:Valta
Seminaarissa pohdittiin mm. museoiden valtaa menneisyyskuvan luomisessa, rahan valtaa museotoiminnassa sekä vallanjakoa museon sisällä. Osallistujamäärä oli kaikkien aikojen ennätys 250 henkeä.
1998:Urakka
Seminaari suunnattiin erityisesti opiskelijoille, joita kiinnostavat museotyön eri muodot ja työllistymismahdollisuudet.
1997:Aikakone ja verkkoaika – virtuaalisukupolven museot ja paikalliskulttuuri
Seminaari pureutui tietoyhteiskunnan museoille tuomiin haasteisiin.
1996:Museolöytöjä ja mustia aukkoja
Seminaari ravisteli museoihin ja museologeihin liittyviä stereotypioita, kuten käsitystä museoista pölyisen menneisyyden vartijoina.